Blogi · Vaatimustenmukaisuus
Kenen rahaa tippi on?
Käteisenä jätetty tippi ja maksupäätteellä lisätty tippi ovat sama ele, mutta ne kulkevat kirjanpidon läpi eri reittejä. Kumpikaan ei ole ravintolan myyntiä, molemmat verotetaan tarjoilijan tulona, ja korttitipistä syntyy työnantajalle velvollisuuksia, joista moni alalla ei ole kuullutkaan.

Özdemir Ateş
Perustaja, Fidanet Solution Oy
Vastaa Baslicin tuotteesta. Seitsemäntoista vuotta elektroniikan vähittäiskaupassa, sitten oma yritys Suomessa, jonka kirjanpito jäi hänelle.
7 min lukuaika
Suomi ei ole tippimaa, ja silti on. Maksupääte kysyy tipistä nyt jokaisen maksun yhteydessä, asiakkaat vastaavat myöntävästi useammin kuin ennen, ja kahvila, jonka purkissa oli viisi vuotta sitten muutama kolikko, näkee nyt tippirivin jokaisessa korttitilityksessä. Raha tulee yrityksen pankkitilille myynnin seassa, ja se kuuluu jollekulle muulle.
Juuri tuon viimeisen asian kirjanpidon pitää näyttää. Tippien verosäännöt ovat vanhempia ja selkeämpiä kuin useimmat yrittäjät luulevat, ja ne vastaavat kolmeen kysymykseen: kenen tuloa tippi on, mitä työnantajan pitää tehdä, kun se kulkee yrityksen kautta, ja koskeeko arvonlisävero sitä.
Kahdenlaisia tippejä ja yksi, joka ei ole tippi
Säännöt lajittelevat maksut yhdellä kysymyksellä: päättikö asiakas itse maksaa sen? Verohallinnon arvonlisäverovelvollisen opas kuvaa tipin näin: “Tipin määrää ei ole ennalta sovittu ja sen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.”1 Siihen kuuluvat pöydälle jätetyt kolikot ja summa, jonka asiakas näppäilee maksupäätteeseen.
Siihen eivät kuulu palvelumaksu, jonka ravintola lisää jokaiseen laskuun, tai ovensuun seinällä ilmoitettu kiinteä narikkamaksu. Niistä asiakas ei päätä. Ne ovat osa hintaa, ja niitä kohdellaan hintana, mistä kerrotaan kirjoituksen viimeisessä osassa. Kaikki sitä ennen koskee vapaaehtoista tippiä.
Käteinen käteen: tarjoilijan tuloa, kukaan ei pidätä veroa
Tippi on sen saajan veronalaista tuloa. Erikoista on se, miten vero kannetaan. Ennakkoperintäasetus luetteloi palvelurahoista saadut tulot muun tulonhankkimistoiminnan tuloiksi, joista ennakkoperintä toimitetaan ennakonkantona eikä ennakonpidätyksenä.3 Verohallinnon verokorttiohje toistaa saman luettelon.3 Käytännössä: asiakas ei pidätä tipistä veroa, eikä kukaan muukaan tee sitä hänen puolestaan.
Käteistippien vero on siis työntekijän oma asia. Esitäytetty veroilmoitus kootaan työnantajien, eläkelaitosten ja pankkien ilmoittamista tiedoista, ja veronmaksajan tehtävä on tarkistaa ja korjata se.8 Pöydän yli ojennettu käteinen puuttuu siitä, ellei joku ole ilmoittanut sitä. Säännöllisesti tippejä saava työntekijä voi myös hakea OmaVerossa ennakkoveroa, jolloin vero tulee maksetuksi vuoden aikana eikä yhtenä laskuna jälkikäteen.
Kortilla: tilisi kautta, mutta ei silti sinun rahaasi
Korttitippi kulkee pidemmän reitin. Asiakas maksaa laskun ja tipin samalla tapahtumalla, maksunvälittäjä tilittää molemmat yrityksen tilille, ja yritys välittää tipin henkilökunnalle, yleensä seuraavan palkan mukana. Se näyttää palkalta, koska työnantaja maksaa sen. Verotuksessa se on edelleen asiakkaan antama tippi.
Tulorekisterin ohje, 1.1.2026 alkaen voimassa oleva versio, kertoo tarkasti, mitä työnantaja tekee. Jos palveluraha perustuu työsuhteessa tehtyyn työhön, työnantaja ilmoittaa sen tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai esimerkiksi tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Ja sitten: “Työnantajan ei tarvitse toimittaa tulosta ennakonpidätystä, koska kyseessä on ennakonkannon alainen tulo. Työnantajan pitää kuitenkin maksaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.”2
- 1
- 2Ei ole velvollinen pidättämään veroa
Ohjeen mukaan työnantajan ei tarvitse. Se ei sano, ettei työnantaja saisi. Jos pidätät silti, sovi siitä ensin henkilökunnan ja tilitoimistosi kanssa, koska työntekijä voi jo maksaa samasta rahasta ennakkoveroa.
- 3Maksaa sairausvakuutusmaksun
Vuonna 2026 1,91 %, tipeistä kuten muustakin palkasta.4 Laki mainitsee työsuhteessa saadut palvelurahat tämän maksun perusteena nimeltä.
- 4Lukee ne eläkkeen perusteena oleviin ansioihin
Työntekijän eläkelaki käsittelee tippejä ansiona, joka työntekijän on ilmoitettava työnantajalle.5 Se, miten eläkevakuutusyhtiösi haluaa ne ilmoitettavan, on yhtiön kysymys, samoin työttömyys- ja tapaturmavakuutus, joita emme tätä kirjoitusta varten tarkistaneet.
Hyvä tietää: Verohallinnon yleinen ennakonpidätysohje, vuoden 2026 versio, ei mainitse tippejä lainkaan.9 Sääntö on tulorekisterin ohjeessa ja ennakkoperintäasetuksessa, joten palkanlaskenta, joka käsittelee korttitippejä tavallisena palkkana ennakonpidätyksineen, ei välttämättä huomaa eroa koskaan.
Tippi kulkee pankkitilisi kautta. Liikevaihtosi kautta se ei kulje koskaan.
Ei sinun myyntiäsi, siis ei sinun arvonlisäverosi
Arvonlisäverovelvollisen opas sanoo periaatteen yhdellä virkkeellä: “Kun tippi ei perustu sopimukseen eikä se ole vastiketta myydystä tavarasta tai palvelusta, tippi katsotaan arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuoliseksi eräksi.” Ja jatkaa: “Tippiä ei lueta myynnin veron perusteeseen eikä siitä suoriteta arvonlisäveroa, jos tippi maksetaan suoraan henkilökunnalle tai sen jäsenelle.”1
Lue jälkimmäinen virke tarkkaan. Se mainitsee suoraan henkilökunnalle maksetut tipit. Korttitippi maksetaan yritykselle ja välitetään eteenpäin. Ensimmäisen virkkeen periaate osoittaa sen kohdalla samaan suuntaan, koska asiakas päätti tipistä itse eikä ostanut sillä mitään, ja tulorekisterin ohje käsittelee sitä työntekijän asiakkaalta saamana tulona. Voimassa oleva opas ei kuitenkaan kirjoita korttitapausta auki. Jos koko tippi menee henkilökunnalle, emme löydä ohjeesta tulkintaa, joka toisi sille arvonlisäveron. Jos osa jää yritykselle, lue alempaa ja kysy.
Kirjanpitolaki osoittaa samaan suuntaan toiselta puolelta: “Liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot”, joista on vähennetty alennukset ja arvonlisävero.7 Tippi ei ole minkään myyntiä. Se on henkilökunnalle kuuluvaa rahaa.
Kirjanpidossa: velka, ei myynti
Korttitilitys on se yksi pankkirivi, jossa nämä sekoittuvat. Jaa se kirjattaessa: myynti myynniksi omille verokannoilleen, tipit velaksi henkilökunnalle, ja velka nollautuu, kun tipit maksetaan. Kassan pitäisi jo näyttää tipit omana rivinään, erillään Z-raportin myynnistä; jos ei näytä, se on ensimmäinen korjattava asia.
- 1Tilitys tulee: 2 580,00 EUR
Pankki tai korttisaaminen 2 580,00 EUR. Vastaavasti myynti 2 114,54 EUR, myynnin arvonlisävero 285,46 EUR ja tippivelka henkilökunnalle 180,00 EUR. Myynti ja vero kassasta, ei pankista.
- 2Kaksikymmentä samanlaista iltaa: velkaa 3 600,00 EUR
Velkatilillä on kuun lopussa 3 600,00 EUR. Se on täsmälleen se, mitä yritys on henkilökunnalleen velkaa, eikä mitään muuta.
- 3Palkkapäivä: velka palaa nollaan
Tippivelka 3 600,00 EUR, vastaavasti pankki. Ilmoitetaan tulorekisteriin palkkojen mukana ilman ennakonpidätystä.2
- 4Työnantajan kulu
Sairausvakuutusmaksu 3 600,00 EUR × 1,91 % = 68,76 EUR, kirjataan henkilöstökuluksi.4 Eläkevakuutusmaksut tulevat päälle vakuutusyhtiösi maksuprosentilla.
Oikotie on kirjata koko 2 580,00 EUR myynniksi. Sinä iltana se lisää liikevaihtoon 158,59 EUR, jota ei koskaan myyty, ja 21,41 EUR arvonlisäveroa, joka ei koskaan ollut maksettava. Kuukaudessa, jona tippejä kertyy 3 600,00 EUR, se on 428,19 EUR arvonlisäveroa henkilökunnalle kuuluneesta rahasta, ja vuodessa yli 5 000 EUR. Maksu henkilökunnalle kirjataan sitten palkaksi, joten tulovero menee suunnilleen ristiin, ja juuri siksi virhe säilyy: tuloksessa mikään ei näytä väärältä, ja arvonlisäveroilmoitus on hiljaa liian suuri joka kuukausi.
Jos yritys pitää tipit
Jotkut yritykset pitävät korttitipit tai osan niistä “talolle”. Kun raha jää yritykselle, se on yrityksen tuloa tuloverotuksessa kuten mikä tahansa muu elinkeinotoiminnassa saatu raha. Koskeeko arvonlisävero sitä silloin, sitä voimassa oleva ohjeistus ei kerro: sen nimenomainen virke koskee henkilökunnalle maksettuja tippejä, emmekä löytäneet mitään, mikä käsittelisi yrityksen itselleen pitämää vapaaehtoista tippiä. Älä ratkaise asiaa kassalla. Ratkaise se tilitoimistosi kanssa, ja kerro asiakkaille, mihin heidän tippinsä menee.
Taustaksi: Verohallituksen vuoden 2007 ohje palvelurahojen verotuksesta sanoi suoraan: “Asiakkaan vapaaehtoisesti antamat palvelurahat eivät ole yrityksen myyntiä, eikä niitä kirjata yrityksen tuloksi kirjanpidossa.”10 Ohjetta ei enää julkaista vero.fi:ssä, ja siellä missä se on säilynyt, se on merkitty vanhaksi versioksi, joten lainaamme sitä nykyisten sääntöjen taustana emmekä itsenäisenä sääntönä.
Pakollinen palvelumaksu on hintaa
Kaikki muuttuu, kun asiakkaalla ei ole valinnanvaraa. Arvonlisäverovelvollisen opas: “Silloin, kun elinkeinonharjoittaja veloittaa palvelurahan asiakkaalta asiakkaan tahdosta riippumatta, elinkeinonharjoittajan on suoritettava palvelurahasta arvonlisävero.”1
Korkein hallinto-oikeus teki tuloverotuksen johtopäätöksen ratkaisussa KHO 2007:60. Ravintolan eteisvahtimestarit saivat palkkansa palvelurahoista, joiden määrän ravintola oli määrittänyt etukäteen ja ilmoittanut narikan lähellä. Tuomioistuimen mukaan palvelurahaa pidettiin korvauksena ravintolan asiakkaalle myymästä eteispalvelusta, ravintolan veronalaisena elinkeinotulona, ja siitä oli suoritettava arvonlisävero; sillä, että vahtimestarin palkkauksen oli sovittu muodostuvan palvelumaksuista, ei ollut merkitystä.6 Pakollinen palvelumaksu kuuluu siis liikevaihtoon ja arvonlisäveron piiriin kuten muukin lasku, ja se osa, joka päätyy henkilökunnalle, on tavallista palkkaa ennakonpidätyksineen ja kaikkine maksuineen. Mitä verokantaa sovelletaan palvelumaksuun laskulla, jolla on sekä ruokaa että juomaa, sitä ohjeistus ei kerro. Kysy ennen kuin painatat sen hinnastoon.
Viisi tarkistusta tipeille
- Korttitipit kirjataan velaksi henkilökunnalle, ei myynniksi.Jaa tilitys kassan oman tippirivin avulla.
- Tippivelan tili on jokaisen maksun jälkeen nollassa, tai saldo on selitetty.Jäljelle jäävä summa on rahaa, jonka yritys on velkaa henkilökunnalleen.
- Maksetut tipit on ilmoitettu tulorekisteriin tulolajilla 101 tai 216, ja niistä on maksettu sairausvakuutusmaksu.Ennakonpidätystä ei vaadita. Maksut vaaditaan.
- Kokonaan henkilökunnalle menevistä tipeistä ei ilmoiteta arvonlisäveroa.Jos yritys pitää osan, kysy tilitoimistolta ennen seuraavaa arvonlisäveroilmoitusta.
- Henkilökunta tietää, että käteistipit ovat heidän tuloaan ja miten ne ilmoitetaan.Asia koskee myös työnantajaa: lain mukaan tipit ilmoitetaan sille.
Mitä tämä tarkoittaa ohjelmistolle
Tippi kirjautuu kerran, maksupäätteellä, ja jokainen myöhempi virhe on sitä, että tuo yksi tieto ei kulje eteenpäin. Kassa tietää, mikä osa maksusta oli laskua ja mikä tippiä. Jos se luovuttaa tilityksen kirjanpidolle yhtenä lukuna, tipistä on tullut myyntiä, eikä mikään nokkeluus pankkipäässä saa niitä enää erilleen.
Tipin on siis kuljettava omana rivinään: kassasta erillään myynnistä, velaksi eikä liikevaihdoksi, palkanlaskentaan ilman ennakonpidätystä ilmoitettavana maksuna, ja takaisin nollaan. Mikään tästä ei ole vaikeaa. Se vaatii vain, että ohjelmisto käsittelee tippiä sinä, mikä se lain mukaan on: jonkun toisen rahana, joka kulkee läpi.
Lähteet
- 1Verohallinto, Arvonlisäverovelvollisen opas, VH/6955/00.01.00/2025, annettu 1.1.2026, kohta 9.8.3 Juoma- ja palvelurahat: vapaaehtoinen tippi on arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolinen erä eikä kuulu veron perusteeseen, kun se maksetaan suoraan henkilökunnalle; asiakkaan tahdosta riippumatta veloitetusta palvelurahasta suoritetaan arvonlisävero. vero.fi
- 2Verohallinto, Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: Työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet, VH/7037/05.00.00/2025, voimassa 1.1.2026 alkaen, kohta 5.13 Vapaaehtoinen palveluraha: tulolaji 101 tai 216, ei ennakonpidätystä, koska tulo on ennakonkannon alaista, työnantajan sosiaalivakuutusmaksut maksetaan. vero.fi
- 3Ennakkoperintäasetus 1124/1996, 19 §: palvelurahoista saadut tulot ovat ennakkoperintälain 23 §:ssä tarkoitettua muun tulonhankkimistoiminnan tuloa, josta toimitetaan ennakonkanto. Sama Verohallinnon ohjeessa Verokortti ja ennakkovero, VH/6323/00.01.00/2024, voimassa 1.1.2025 alkaen, kohta 4.1. finlex.fi, ennakkoperintäasetus 1124/1996 vero.fi
- 4Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 771/2016, 5 §:n 2 momentin 1 kohta: maksun perusteena olevaan palkkaan luetaan työsuhteessa saadut palvelurahat. Sekä Verohallinto, Työnantajan sairausvakuutusmaksu, VH/7272/00.01.00/2025, voimassa 1.1.2026 alkaen, kohdat 3.2 ja 5.1: sama luettelo ja vuoden 2026 maksu 1,91 %. finlex.fi, laki 771/2016 vero.fi
- 5Työntekijän eläkelaki 395/2006, 70 § (eläkkeeseen oikeuttavat työansiot), viimeinen momentti: yleisöltä palvelurahaa saavan työntekijän on ilmoitettava palvelurahan määrä työnantajalleen. finlex.fi, työntekijän eläkelaki 395/2006
- 6Korkein hallinto-oikeus, KHO 2007:60: ravintolan etukäteen määrittämä palveluraha on korvaus ravintolan myymästä palvelusta, sen veronalaista elinkeinotuloa ja arvonlisäveron alaista, vaikka vahtimestarin palkkauksen oli sovittu muodostuvan palvelumaksuista. finlex.fi
- 7Kirjanpitolaki 1336/1997, 4 luvun 1 §: liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. finlex.fi, kirjanpitolaki 1336/1997
- 8Verohallinto, Esitäytetty veroilmoitus: veroilmoitus muodostetaan työnantajien, eläkelaitosten ja pankkien ilmoittamista tiedoista, ja veronmaksaja tarkistaa ja korjaa sen. vero.fi
- 9Verohallinto, Ennakonpidätyksen toimittaminen, VH/7526/00.01.00/2025, voimassa 1.1.2026 alkaen: yleinen ennakonpidätysohje, jossa tippejä ei käsitellä. vero.fi
- 10Verohallitus, Palvelurahojen verotus, 1614/345/2007, 26.11.2007, kohta 3.1: korttimaksujen kautta välitetyt vapaaehtoiset palvelurahat eivät ole yrityksen myyntiä eikä niitä kirjata sen tuloksi. Ohjetta ei enää julkaista vero.fi:ssä; Edilexin arkistokopio on merkitty vanhaksi versioksi. Lainattu taustana. edilex.fi
Katso, miltä perusteltu luokittelu näyttää
Baslic näyttää säännön jokaisen kirjauksen takana, jättää johtamatta jääneen kohdan kysymykseksi arvauksen sijaan ja vie perustelut ulos luvun rinnalla.